Aamu alkoi kahdella Paratiisi-mukillisella Presidenttiä. Huh mikä yö! On kyllä epäonnea matkassa kun mies on reissussa. Eilen onnistuin unohtamaan kotiavaimet sisälle ja värjöttelimme lasten kanssa ulkona kamalassa säässä vara-avainta odottaen. Saatiin vihdoin haettua oma avain, ja lähdettiin mummolaan iltakahville. Takaisin tultuamme huomasin että olin jättänyt sen onnettoman avaimen mummolaan, ei kun hakemaan. Yö oli siis mitä katastrofaalisin, yhdentoista jälkeen pääsin nukkumaan ja yhteen mennessä oli ollut jo noin miljoona herätystä. Kahdesta kolmeen vauva valvoi ja itkeskeli, kannoin häntä sylissä ympäri olohuonetta. Viimein nukahti, mutta neljän jälkeen aloitti uudestaan. Klo. 5.20 hän sitten heräsi kokonaan. Sain hänet kuitenkin nukahtamaan kantoliinaan ennen kuutta, mutta klo. 6.10 vanhin tyttö heräsi. Ei auttanut kuin ryhtyä aamuhommiin. Unenpöpperössä onnistuin leikkaamaan leipäveitsellä kaksi isoa viiltoa sormiini.

Toivotaan että Presidentti pitää mut hereillä niin että päästään puistoon, siellä on ainakin hyvää seuraa tarjolla :D