Aamu alkoi kahdella Paratiisi-mukillisella Presidenttiä. Huh mikä yö! On kyllä epäonnea matkassa kun mies on reissussa. Eilen onnistuin unohtamaan kotiavaimet sisälle ja värjöttelimme lasten kanssa ulkona kamalassa säässä vara-avainta odottaen. Saatiin vihdoin haettua oma avain, ja lähdettiin mummolaan iltakahville. Takaisin tultuamme huomasin että olin jättänyt sen onnettoman avaimen mummolaan, ei kun hakemaan. Yö oli siis mitä katastrofaalisin, yhdentoista jälkeen pääsin nukkumaan ja yhteen mennessä oli ollut jo noin miljoona herätystä. Kahdesta kolmeen vauva valvoi ja itkeskeli, kannoin häntä sylissä ympäri olohuonetta. Viimein nukahti, mutta neljän jälkeen aloitti uudestaan. Klo. 5.20 hän sitten heräsi kokonaan. Sain hänet kuitenkin nukahtamaan kantoliinaan ennen kuutta, mutta klo. 6.10 vanhin tyttö heräsi. Ei auttanut kuin ryhtyä aamuhommiin. Unenpöpperössä onnistuin leikkaamaan leipäveitsellä kaksi isoa viiltoa sormiini.

Toivotaan että Presidentti pitää mut hereillä niin että päästään puistoon, siellä on ainakin hyvää seuraa tarjolla :D

Värjäyshommia

Mies lähti työmatkalle, tulee vasta perjantaina kotiin. Hyvin pyörähti viikko käyntiin mulla ja lapsilla, vaikka viime yö olikin aika katastrofaalinen. Vauva heräsi miljoona kertaa, vanhin väitti että otsassa on kärpänen ym. Lopulta nousin vauvan kanssa kuuden aikaan ylös. Päivä sujui kuitenkin mukavasti kun saatiin ystävä lapsineen lounasseuraksi ja siskokin kävi illalla kahvilla. Iltapäivällä päätin tuunata rakkaan lepakkotuolini. Rakastan tuota tuolia, mutta päällisen väri häiritsee. Se ei ole valkoinen vaan sellainen äklö kermanvalkoinen. Halusin mustan päällisen, mutta en pihiyksissäni raaskinut ostaa uutta päällistä. Hain aamulla Prismasta pussin Dylonin väriainetta ja tein elämäni ensimmäisen värjäyksen. Oli tosi helppoa, tuota hommaa ei olis voinut mokata tällainen univelkainen imetysdementikkokaan. Pussiin reikä, pussi koneeseen, päällinen kuivana koneeseen ja 40 asteen pesu. Lopputulos aivan erinomainen! Tosi kiva musta päällinen, jossa aika hauskasti ompeleet näkyvät edelleen valkoisena.







Tuo tuoli on niin mahtava, siinä on niin mukava istua. Lukemattomat tunnit olen istunut siinä löhöilemässä, imettämässä, neulomassa, lukemassa ja päiväunetkin siinä voi hyvin ottaa. Suunnilleen jokainen meillä vieraileva henkilö kysyy että kestääkö tuoli oikeasti ja onko siinä mukava istua. Kyllä! Jos se kestää minua viimeisillään raskaana kaksi lasta sylissä, niin kyllä se kestää ketä vaan.

Onnistuneesta värjäyskokeilusta innostuneena joudun suorittaa vielä toisenkin värjäyksen. Mulla on mummoni virkkaama päiväpeite, just sitä samaa kellertävän valkoista sävyä kuin tuo tuolikin oli. Ei sitä peittoa tule käytettyä, mutta jos tekisin siitä mustan niin se sopisi aika kivasti sekä meidän makkariin että olohuoneeseen. Saas nähdä miten peiton käy.

Tänään sain inspiraation myös lastenhuoneen uudesta sisustuksesta. Mies käy reissullansa myös Ikeassa, tein sinne ostoslistan mutta nyt joutuu kyllä neuvotella vähän täydennyksestä. Voi olla että meille päätyy uutta Stuva-sarjaa lastenhuoneeseen. Vähän tosin ollaan tyttöjen kanssa eri linjoilla värityksen suhteen. Mamma toivoisi tietysti valkoista, mutta prinsessat haluavat vaaleanpunaista.

Sairastuvalla

Terveiset sairastuvalta! Olis paljon blogattavaa, mutta ei ehdi kuvaamaan kun täällä sairastetaan. Mentiin aamulla kylään ystävän luokse, jäätiin heille syömäänkin mutta sitten huomattiin että meidän keskimmäiselle oli noussut kuume. Hän olikin nukkunut tosi huonosti viime yön ja herännyt aikaisin aamulla. Iltapäivä kotona meni väsyneissä tunnelmissa, onneksi sain pienimmän ensimmäistä kertaa nukahtamaan selkäpuolelle niin oli syli vapaana potilaalle. Pienin on tähän asti nukkunut unet etupuolella tai sängyssä, mutta nyt ollaan muutaman viikon ajan harjoiteltu selkäsidontoja. Kyllä helpottaa kun ei ole reilu kahdeksankiloinen mötikkä edessä painolastina.

Toivon todella että tauti ei nyt leviä muihin. Olis niin mun tuuria, koska mies lähtee koko ensi viikoksi työmatkalle ja olen yksin lasten kanssa. Autonkin mies vie luonnollisesti mennessään. Sunnuntaina pitäisi tulla tupa täyteen vieraita, mutta saa nyt nähdä miten käy.







Mutta tältä yhdeltä ei kyllä ideat ja inspiraatio lopu. En tajua mistä tuota virtaa riittää, ja miten ihmeessä joku voisi askarrella aamusta iltaan!?! Tänään vuorossa keijukaishahmojen tekemistä. Kivasti noita paljetteja ja kimallusliimaa joka paikassa (esim. mun aarteessa eli Artekin ruokapöydässä).

Ystäväni muuten antoi vinkin hyvään askarteluideaan: laita lapsi makaamaan ison paperin päälle (esim. Ikeasta sellainen valtavan pitkä paperirulla) ja piirrä lapsen ääriviivat. Anna lapsen värittää oma kuva.

Joulufiilistelyä

Kaivoin joulukirjat esille ja lainasin kirjastosta pari lisää. Voi että rakastan joulua! Aloitan joulun suunnittelun aina hyvissä ajoin. Tänä jouluna voinkin panostaa jouluun vähän enemmän kun viime joulu jäi vähän vajaaksi karmean raskausväsymyksen vuoksi.

Ehdottomasti paras joulukirja on kirjastosta lainattu "Oi ihana joulukuu". Aivan ihana ja inspiroiva kirja! Parhaat palat sain tallennettua kuviin, mutta voi olla että joudun hankkimaan kirjan omakseni. Erityisen innostunut olin lahjojen paketointivinkeistä, paketointi on mulle jonkinlainen kompastuskivi ja mun tekemät paketit ovat yleensä karseita. Ja miten ihmeessä en ole koskaan keksinyt leipoa perheelleni sydämenmuotoisia näkkileipiä?

Erityisen mukava päivä

Oli kyllä taas niin mahtava päivä vaikka yö antoikin ennusmerkkejä karmesta päivästä. Herätyksiä oli taas vaikka kuinka monta, ja pienin päätti aloittaa aamun jo viiden jälkeen. Vietiin mies töihin, ja ajettiin ystäväni luokse. Hän vei oman tyttönsä ja meidän vanhimman kerhoon, juotiin rauhassa kahvit ja vähän suunniteltiin joulua. Sitten lähdettiin porukalla kaupunkiin: minä ja kaksi pienintä sekä ystäväni ja hänen kaksi pienintä. Aamupäivä meni kauppoja kierrellessä, ei me mitään ihmeellisempiä löydetty mutta jotain kuitenkin. Hennesiltä ostin vanhimmalle tytölle samanlaiset polvisukat kuin pikkusiskolla ja mustavalkoisen rusettitopin. Keskimmäinen sai harmaan tunikan. Tunikasta tykkään kyllä tosi paljon, malli on kiva eikä hintakaan paha: alerekistä vitosella.










Eipä siihen erityisen mukavaan päivään kovin paljoa tarvita. Yleensä aamupäivä on hankalin huonosti nukutun yön jälkeen. Yritänkin aina järjestää aamupäivälle jotain ohjelmaa (puistoilua, kerhoilua, kaupungilla luuhaamista tai ystävien tapaamista), niin kyllä se loppupäivä sitten sujuu jotenkin. Näissä kaikissa aktiviteeteissa tärkeää on teema "seuraa äidille". Minusta ei olisi kykkimään yksin kotona lasten kanssa. Ehdottomasti on saatava seuraa niin pysyy järjissään. Ei haittaa vaikka niillä seuralaisilla muisti pätkii univelkojen vuoksi ja jutut jäävät jatkuvasti kesken lasten perässä juostessa. Onni on omistaa samanhenkisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä :D

Kuvausväsymystä

Sain inspiraation kuvata talvivaatetusta, mutta malleilla oli hiukan kuvausväsymystä. Toinen kieltäytyi kokonaan tulemasta kuvattavaksi ja toinen pakoili keittiössä pöydän alla. Otin järeämmät aseet käyttöön ja lahjoin heidät xylitol-pastilleilla, johan irtosi hymyä.

Vanhimmalla on viimevuotiseen tapaan Ticketin to Heavenin haalari. Tilasin Elloksen alekoodilla, eli hintaa ei jäänyt paljon mitään. Viime talven kirkkaanpunainen Ticket menee vielä alkutalven, tuo lila on kokoa isompi. Po.pin villapipo oli vielä kaupassa mieluinen, mutta kotona tyttö ilmoitti ettei aio sitä käyttää. Saas nähdä miten käy.

Pienemmällä on siskon vanha Polarn o Pyretin haalari. Aivan mahtava haalari! Ollut käytössä jo 1,5 talvea eikä siinä ole juuri mitään käytönjälkeä. Ehkä hiukan karheumaa takapuolessa jos oikein tarkkaan katsoo. Tosi lämmin ja vedenpitävä puku, ei kastunut viime talvena sisävaatteet vaikka tyttö makasi haalari päällä mahallaan vesilätäkössä. Hattu on aivan ihana, siskoni antoi sen viime jouluna lahjaksi ja mahtuu vielä hyvin päähän. Paapiin blogista löytyy lisää hattuja, voin suositella!


















Parempana takkina isommalla tytöllä on Nova Starin pinkki toppis, aivan ihana! Kokoa pienempi takki olisi kyllä riittänyt sillä tuo on tosi reilu. Mutta meneepä helposti pari talvea. Ja alkutalven voi käyttää Zaran ruskeaa takkia josta laitan kuvia joskus toisen kerran. Pienemmälle ostin Benettonin pinkin toppatakin, aika suloinen! Ei ole kovin paksu, voi varmaan alkaa jo aika aikaisin käyttämään. Perjantaina jo näin kaupungilla yhdellä pikkutytöllä samanlaisen takin.








Vauvalle löysin molemmat haalarit kirppikseltä. Ulkoiluun Ticketin suklaanruskea haalari, tosi lämmin ja muhkea, pitää tuulta ja vettä. Lisäksi Lindexin tähtikuvioinen fleecehaalari vaunu-unille (elättelen siis toiveita että hän alkaisi joskus nukkumaan vaunuissa, tällä hetkellä kelpaa vain syli, kantoliina ja Manduca). Ruskeaan haalariin on asusteena Po.pin ruskearaidallinen myssy, äitiyspakkauksen beiget töppöset ja hanskat, ruskeat nahkakinttaat ja muutama tsi-villamyssy. Molempiin haalareihin sopii ostoslistalla oleva Many Monthsin turkoosi villakypärämyssy.

Syyshäät

Eilen olimme naapurikaupungissa hääjuhlassa. Aivan ihanat häät! Häät ovat aina kauniita juhlia, mutta syyshäissä on jotenkin erityinen tunnelma. Varmaan sen vuoksi että itsekin menimme naimisiin syyskuussa. Ja nämä häät olivat kyllä parhaat pitkiin aikoihin. Niin kaunis hääpari, ihana juhla, ihania ihmisiä ja hyvää ruokaa. Olen ollut tämänkin päivän ihan juhlatunnelmissa.

Olimme melkein kahdestaan miehen kanssa, vain vauva mukana. Harvinaista herkkua syödä ruoka lämpimänä ilman keskeytyksiä ja keskustella rauhassa ihmisten kanssa. Pieni mieskin jaksoi juhlia lähes loppuun saakka. Tytöt olivat mummulassa yökylässä, hyvin oli mennyt vaikka aamulla olikin isommalle iskenyt koti-ikävä.